sunnuntai 30. elokuuta 2015

torstai 20. elokuuta 2015

Kunkku

Minusta meidän pojista on tullut läheisempiä. Vaikka painitaanhan meillä - välillä tanner tömisee ja ilma on karvoista harmaa. Viime aikoina olemme kuitenkin nähneet poikien makaavan vierekkäin. Sitä ei tapahdu kovinkaan useasti. Lähellä saatetaan olla, mutta yleensä pitää pieni hajurako säilyttää. Kova kujakatti kaipaa omaa tilaa ja rauhaa.

Samaan aikaan Hannibal on tuntunut ottaneen komennon talossa. Siivosimme (mies pesi kesälomansa aluksi makuuhuoneen nurkasta pyykkivuoren) ja tuntuu että kissat nauttivat lisääntyneistä neliöistä. Kun 37 neliön asunnossa on pyykkivuori lattialla, se vie suuren osuuden asunnon tilasta. Hannibal on nauttinut kasvaneista neliöistä, pitkästä aikaa on lelut saaneet kyytiä. Ja niitä on jopa haettu omatoimisesti laatikosta!

Siivousinnossaan mies meinasi heittää meidän kaikki tyynyt roskiin. Muutama oli ansainnut osoitteenmuutoksen, mutta pistin onneksi kampoihin. Yksi tyynyistä päätyi lattialle ja onneksi pidin pääni: Hannibal nukkuu nykyisin usein tyynyn päällä.

Hannibalilla tuntuu olevan siis nykyisin hyvät oltavat. Tai onhan syytä, hän on meidän asunnon ehdoton kunkku!

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Still here!

Mamin muru
Kissoilla on kaikki hyvin. Myrsky on oppinut, kiitos miehen jatkuvan hemmottelun, että kaikki ruoka kuuluu hänelle ja jos ruoka jää vahtimatta niin se menee parempiin suihin. Hannibal taas on oppinut miten istutaan käskystä! Kaikki ovat aina yhtä lääpällään kun kissa tekee temppuja. Täytyisi opettaa Hannibalille muitakin temppuja, on nimittäin niin fiksu kissa että oppisi varmasti.

Toivottavasti palataan täältäkin aktiivisemmin langoille. Meidän kesä on ollut kiireinen. Minun toimistotyöni ja miehen iltatöihin lomassa hirveästi ei olla nähty toisiamme. Kiirettä on pitänyt myös häitä pohtiessa ja pistäessä kaikki suunnitelmat uuteen uskoon. Mutta sellaistahan se elämä on, suunnitelmat muuttuvat.

Työ on myös vienyt energiaa paljon enemmän kun olisin uskonut. Vaikka työtä tehdään istuen koneen ääressä, niin siinä joutuu käyttämään niitä muutamia harmaita aivosolujaan niin tehokkaasti, että kotiin tullessa tekee mieli vain kaatua sänkyyn ja katsoa tv:tä kissa kainalossa. Onneksi Myrsky on ollut vapaaehtoinen kissa näihin Netflix-maratoneihin.

Reilun viikon päästä minulla alkaa hyvin ansaittu viiden päivän kesäloma, jolloin olisi tarkoituksena viedä kissat mökille. Hannibal ainakin rakastaisi olla siellä. Sitten pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja palata arkeen tämän bloginkin osalta. Lupaa en  mitään, sillä en tahdo rikkoa lupauksiani. Mutta sen voin sanoa että kova ikävä on tänne blogosfääriin ollut!